Nummirock 2015: Osa 2: Tiistai

Saapuminen maanantain puolella meni hieman hilkulle, sillä ajoimme rantaleirinnän porteista vain muutamaa minuuttia ennen keskiyötä. Toisella puolella niittyä näkyi jo muutama teltta, mutta emme kuulemma hävinneet heille kuin muutamalla tunnilla. Rannan ensimmäinen tai toinen leiri, aivan sama, tuntui joka tapauksessa hienolta olla taas Nummijärvellä. Matkasta väsyneinä emme jääneet juhlistamaan Nummirockin alkua sen enempää, vaan pystytimme pikimmiten teltan ja vetäydyimme nukkumaan. 

Yö oli viileä, muttei aivan niin kylmä, mitä olisin kuvitellut. Ilmapatja eristi mukavasti maasta ja makuupussin lisäksi lämmikkeenä oli kaksi fleecevilttiä sekä iso vanha villaviltti, jotka eivät olleet yhtään liikaa tai liian vähän. Teltasta kömpinen olikin jo toinen juttu, sillä ulkolämpötila ei ollut kovin kummoinen. Sadepilvet kuitenkin lähenivät uhkaavasti, joten paviljonki oli saatava pystyyn ennen pahempia kuuroja. 

Tarkoituksenamme oli viettää tiistai rauhallisissa merkeissä lähinnä kahdestaan ja niinpä aloitimmekin sivistyneen lukutuokion: minä ja Peppi Pitkätossu autossa, sivari ja sotaromaani paviljongin alla. Kirjojen parissa vierähti melkein tunti, kunnes nälkä alkoi kurnia ja päätimme alkaa valmistelemaan grilliä ruuanlaittoon. Kesken kaiken leirintäalueen porteista kuitenkin kurvasi taksi, joka ajoi uhkaavasti luoksemme ja pysähtyi lopulta leirimme viereen. Kaikeksi yllätykseksemme autosta hyppäsi kaljoineen ulos Camp Spurgun ensimmäinen asukas komea sombrero päässään. Pojat olivat kavereita jo entuudestaan, eikä tuttavuus itsellenikään ollut mikään upouusi joten mikäs siinä, kun vielä kohteliaasti kysyikin, että sopiiko sitä liittyä seuraan. Noilla Spurgulaisilla on vain vähän sellainen paha tapa, ettei niiden seurassa kovinkaan helposti pysy pelkällä mehulinjalla, joten korkkasimme yhteistuumin Nummirockin ensimmäisen kuohuviinipullon sekä muutaman muun seurapiirijuoman. Illemmalla paikalle saapui myös eräs vanha ystäväni, jonka kanssa olikin mukava vaihtaa pitkästä aikaa kuulumisia, sekä myöhemmin yöllä, juuri kun olin nukahtamassa, viime vuodelta tutut leirinaapurimme. 

Päivä oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut, joskin hieman erilainen, kuin aluksi suunnittelimme.

Nummirock 2015: Osa 1: Maanantai

Istun etupenkillä kahden tyynyn päällä lava kaljaa jalkojeni alla. Vaikka lähtömme Forssasta myöhästyikin parilla tunnilla, olemme vihdoin onnellisesti matkalla kohti Nummijärveä. 

Ensimmäinen etappimme vanhempieni luo Tammelaan  alkoi jo lauantaina, sillä mukavin reitti olisi kuitenkin kulkenut sen ohitse. Myös suurin osa leiriytymisvälineemme oli säilötty autotallin,  koska maalla tilaa on huomattavasti enemmän kuin pienessä häkkivarastossamme Espoossa.   Eihän juhannus tai edes Nummirock ole vielä moneen päivään, bensakin on kallista ja kaatamalla sataa vähintään joka päivä, päivittelivät sukulaiset, mutta eipä se lähtöämme viivyttänyt kuin yhden kahvikupillisen verran. 

Pakkaamisen ja aivan liian monen kauppareissun lisäsi kävimme viikonloppuna myös pikavisiitillä Ikeassa sekä Tammelan perinteisillä Makkaramarkkinoilla. En ollut käynytkään siellä moneen vuoteen, joten en tiedä kultasiko aika muistot vai oliko tapahtuma ennen jotenkin isompi. Veikkaan ehkä enemmän ensimmäistä, vaikka makkarat edelleen hyviä olivatkin.

Makkaraa on pakattu myös mukaan aika määrä, 12 paketin verran, eikä pekonikaan tullut hankittua yhtään vähempää. Ruokaa ylipäätään on enemmän kuin tarpeeksi,  mutta eipähän lopu ainakaan kesken. Ainoastaan ämpäri juomien viilentämistä varten unohtui keittiön pöydälle ja sekin saatiin haettua matkan varrelta kaupasta. Muuten joka ikinen listamme asioista on sullottuna autoon. Vaikka pakkaaminen tänä vuonna sujuikin hieman aiempaa kivuttomammin, ei mukaan olisi mahtunut enää paljoakaan ylimääräistä, saati matkustajia meidän kahden lisäksi.

Seuraavat päivät puhelin ja sen myötä sosiaalinen media saavat osaltani viettää hiljaiseloa, joten oikein hyvää juhannusta kaikille! Palaan blogin pariin seuraavan kerran ensi viikolla, jolloin luvassa on postausta itse leirielämästä ja festareista. Loppuun vielä pari kuvaa viikonlopulta.

Nummirock 2015: Osa 0: Alkuvalmistelut

Joillekkin juhannus on keskikesän odotetuin juhla, mutta itselleni se on ehdottomasti koko vuoden kohokohta, koska silloin pakataan auto täyteen ja käännetään nokka kohti Nummijärveä!

Olen kuullut usein sanottavan "Kerran Nummessa, aina Nummessa" ja ainakin omalla kohdallani tämä pitää täysin paikkansa, sillä onhan tämä vuosi jo sentään kuudes peräkkäin. Kahtena ensimmäisenä vuonna leiriydyin metsän puolelle, sitten keskelle niittyä ja nyt viimeisenä parina vuotena meille on jo muodostunut vakipaikka rantatien varrelta aidan vierestä. Tänä vuonna en ole intoillut festareista ihan niin paljoa kuin aikaisemmin, sillä viime kesän pakkasista jäi hiukan huono fiilis ja talkoovuorojen odottelu stressasi, mutta viimeistään nyt alkaa fiilis nousta. Kesäloman toivoin onneksi jo hyvistä ajoin juhannukseksi ja muistilista pakattavista tarvikkeistakin syntyi eilen kätevästi Tallinnan laivalla, joten sen suhteen alan olla kauppareissua ja pakkaamista vaille valmis lähtöön. 

Virallisesti Nummirock alkaa vasta torstaina, mutta me olemme lähdössä pääkallopaikalle jo maanantai-iltana. Varmasti muutama muukin on leirintäalueelle jo eksynyt, innokkain taisi pystyttää telttansa jo viime viikolla. Emme ole suunnitelleet mitään sen suurempaa kesälomareissua, joten nautitaan nyt kerralla kunnolla luonnonrauhasta ja Nummijärvestä. Sehän on melkein kuin kesämökillä olisi: on hyttysiä, järvimaisemaa sekä metikkoa ja saunakin joltain leirinaapurilta varmasti taas löytyy. 

Edellä mainittu Tallinnan reissu ei yllättäen ollut mikänä huviristeily, vaan festivaalivirvokkeitahan sieltä meren takaa käytiin hakemassa. En todellakaan ole yksin tinttaamassa kaikkea, tuskin edes meidän koko pieni retkikunta, mutta eipähän ainakaan lopu kesken nyt, kun aiempina vuosina palvellut lähikauppakin on sulkenut ovensa. Viinilaatikoihin olen sullonut irtopulloina A Le Coq Extra Gingeriä ja Desperadosia, joita en ole ainakaan vielä Suomessa nähnyt myytävän. 

Starterpack

1. Bändipaita

Vaatekaapista löytyy noin parisenkymmentä mustaa bändipaitaa ja taitaa joukossa olla yksi valkoinenkin. Ehdoton lemppari on kuvassakin näkyvä Moonsorrow:n ensimmäisen demon, Metsän, kansitaiteella varustettu paita, joita on itse asiassa hamstrattu jopa kolmekin kappaletta. Eikä siltikään ole ikinä yhtään löydyksissä, saati puhtaana, kun pitäisi. 

2. Mustat housut

Yleensä pillilahkeiset farkut, tekonahkaiset tai vahapintaiset, mutta myös reisitaskuhousut kelpaavat paremmin kuin hyvin. Kesähelteillä jalassa saatetaan nähdä myös caprit tai jopa minimaaliset shortsit, mustana totta kai.

3. Maiharit

Enemmän tai vähemmän siistissä rivissä kenkähyllyssä ovat maihinnousukengät. Yhdet ovat työkäyttöön, kankaiset kesään ja pitkävartisia ulkoilutetaan edustavimmissa tilaisuuksissa, koska eihän niitä 20-reikäisiä nyt ihan joka päivä jaksa sentään solmia. Muut kengät ovat käytössä vain harvoin.

4. Metallimusiikki

Kuten jo kolmesta ensimmäisestä kohdasta voi päätellä, pyörii soittimessa enimmäkseen melko raskasta musiikkia, jos sitä rääyntää ja peikkotanhuja musiikiksi nyt voi edes sanoa. Myös festarielämä ja levyjen keräily on pop, ei kun rock tai ehkä sittenkin vaan tosi kvlt.

5. Nahkatakki

Tarvitseeko tätä nyt edes selittää tuon edellisen jälkeen? 

6. Kangaskassi

Jos jotain pitää inhota, niin ne ovat ehdottomasti muovipussit! Pieniin pusseihin voi sulloa vaikka vauvoja, mutta pakasteet, kaljapullot ja muut turhakkeet kulkevat kotiin näppärästi kangaskassissa tai ihan siihen tarkoitetussa kylmälaukussa.

7. Järjestelmäkamera

Valokuvausihmisiä kiinnostaa kuitenkin: Canon 60D sekä Tamron SP AF 28-75mm f/2.8 ja Canon EF 70-300mm f/4-5.6

8. Älypuhelin

Samsung Galaxy Xcover 2 ei mene rikki, vaikka se pari, tai no pari sataa, kertaa tippuisikin lattialle. Muistia tästä "Duudsonin kestävästä" puhelimesta ei juurikaan löydy, mutta onneksi musiikkikirjasto mahtuu. Ja Ingress!

9. Henna-hiusväri

Tukan pitää tietenkin olla pitkä ja musta. Heviletin toivoisi toki olevan kauniissa ja kiiltävässä kunnossa, joten Persian Hennoista tummin, Caca Noir, paitsi tekee hiuksista luonnollisen mustat, mutta myös samalla hoitaa niitä. 

10. Kulmakynä

Ehdoton luottotuote, jota ilman lähdetään vain lähikauppaan.

Bonus: 

:3 !

________________________________________________________________________

Täällä sitä taas ollaan, Kuolevan auringon alla! Koska alku on aina hankalaa, päätin esitellä iteni hieman sarkastisesti tälläisellä jo meemimaineenkin saavuttaneella aloituspaketilla Sisar Surumielen innoittamalla.