Istun etupenkillä kahden tyynyn päällä lava kaljaa jalkojeni alla. Vaikka lähtömme Forssasta myöhästyikin parilla tunnilla, olemme vihdoin onnellisesti matkalla kohti Nummijärveä.
Ensimmäinen etappimme vanhempieni luo Tammelaan alkoi jo lauantaina, sillä mukavin reitti olisi kuitenkin kulkenut sen ohitse. Myös suurin osa leiriytymisvälineemme oli säilötty autotallin, koska maalla tilaa on huomattavasti enemmän kuin pienessä häkkivarastossamme Espoossa. Eihän juhannus tai edes Nummirock ole vielä moneen päivään, bensakin on kallista ja kaatamalla sataa vähintään joka päivä, päivittelivät sukulaiset, mutta eipä se lähtöämme viivyttänyt kuin yhden kahvikupillisen verran.
Pakkaamisen ja aivan liian monen kauppareissun lisäsi kävimme viikonloppuna myös pikavisiitillä Ikeassa sekä Tammelan perinteisillä Makkaramarkkinoilla. En ollut käynytkään siellä moneen vuoteen, joten en tiedä kultasiko aika muistot vai oliko tapahtuma ennen jotenkin isompi. Veikkaan ehkä enemmän ensimmäistä, vaikka makkarat edelleen hyviä olivatkin.
Makkaraa on pakattu myös mukaan aika määrä, 12 paketin verran, eikä pekonikaan tullut hankittua yhtään vähempää. Ruokaa ylipäätään on enemmän kuin tarpeeksi, mutta eipähän lopu ainakaan kesken. Ainoastaan ämpäri juomien viilentämistä varten unohtui keittiön pöydälle ja sekin saatiin haettua matkan varrelta kaupasta. Muuten joka ikinen listamme asioista on sullottuna autoon. Vaikka pakkaaminen tänä vuonna sujuikin hieman aiempaa kivuttomammin, ei mukaan olisi mahtunut enää paljoakaan ylimääräistä, saati matkustajia meidän kahden lisäksi.
Seuraavat päivät puhelin ja sen myötä sosiaalinen media saavat osaltani viettää hiljaiseloa, joten oikein hyvää juhannusta kaikille! Palaan blogin pariin seuraavan kerran ensi viikolla, jolloin luvassa on postausta itse leirielämästä ja festareista. Loppuun vielä pari kuvaa viikonlopulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti